Tilasin paketin. Kotimaasta. Kolmen päivän toimitus. Lähetettiin maanantaina. Viikon päästä ei mitään. Kahden viikon päästä jäljitän pakettia. Postin seuranta kertoo: ”Lähetys on lajittelussa.” Missä lajittelussa? Kai se nyt johonkin lajitellaan, jos sitä ei ole hävitetty?
Soitan asiakaspalveluun. Saan vastauksen, jonka olisi voinut generoida vaikka vanhalla kahvikupilla. ”Valitettavasti emme voi tällä hetkellä paikantaa lähetystäsi.” Ai siis ette tiedä missä se on? Te toimitatte paketteja ammatiksenne ja ette tiedä missä se on? Miten se on edes mahdollista?
Saan ohjeen tehdä ”kadonneen lähetyksen selvityspyynnön”. Teen sen. Saan automaattivastauksen, tietenkin. ”Kiitos yhteydenotosta. Käsittelemme asiaa.” Käsittelette vai? Kolmen viikon kuluttua saan sähköpostin: ”Emme valitettavasti löytäneet lähetystäsi.” No ei yllätä.
Mutta hei – kerrotaan samalla, että ”olemme tehneet hyvityspyynnön lähettäjälle”. Mitä se auttaa minua? Minä halusin sen paketin. En sähköpostia. En pahoittelua. En meemitasoista asiakaspalvelua. Halusin vain sen paketin.
Lopuksi tulee vielä tekstiviesti, että paketti on toimitettu. Ai minne? Avatkoon joku universumin portti, jos se on jossain ulottuvuudessa, mutta minun postilaatikossa sitä ei ole näkynyt. Enää ei edes naurata.
Nimimerkki: Paketti ei koskaan tullut – Timo, 39 v
Yrityksen vastine tähän kokemukseen:
Ei vielä saatu.

Vastaa