Otin kotivakuutuksen Ifiltä, koska mainokset vakuuttivat, että “kun sattuu, If auttaa”. No, sattui. Ja auttoiko If? Auttoi kyllä – nauramaan epäuskoisesti omalle sinisilmäisyydelleni.
Keittiössäni hajosi astianpesukone yöllä ja aiheutti vesivahingon. Yksi seinä kastui, lattia pullistui ja olin heti yhteydessä Ifiin. Lomakkeet täytetty, kuvat lähetetty, yhteydenotto tehty. Ajattelin, että homma etenee. Ajattelin väärin.
Ensimmäinen vastaus tuli kolmen päivän kuluttua: “Asia on vastaanotettu ja siirtynyt korvauskäsittelyyn.” Kului viikko. Kului toinen. Ei vastausta. Soitin – jonotin 47 minuuttia, jonka jälkeen puhelu katkesi. Soitin uudelleen – uusi jonotus, uusi katkasu. Tässä vaiheessa vettä ehti kuivua enemmän kuin asiakaspalvelun vastauksia ehti tulla.
Lopulta sain vastauksen sähköpostilla, jossa pyydettiin tarkennuksia. Kerroin kaiken uudelleen. Seuraava viesti: “Tarvitsemme lisäselvitystä siitä, miksi asiakas ei estänyt vesivahinkoa ajoissa.” Siis mitä?! Pitäisikö minun nukkua astianpesukoneen vieressä ämpärin kanssa, siltä varalta että jotain “sattuu”? Ilmeisesti Ifin mielestä kyllä.
Yritin vielä kerran selittää tilanteen järkevästi. Mutta sain jälleen kerran vastauksen, joka vaikutti kuin se olisi kirjoitettu lakiosaston tekoälyllä: passiivista, syyttelevää ja täysin sielutonta. Korvauksesta ei ollut tietoakaan, mutta epäily siitä, olinko itse aiheuttanut vahingon, nousi hienovaraisesti esiin rivien välistä. Niin hienovaraisesti kuin vasara silmäkulmaan.
En tiedä, olisiko vahinko ollut pienempi, jos olisin vain jättänyt vakuutuksen ottamatta. Ainakaan en olisi kokenut toista vahinkoa sen seurauksena – nimittäin tämän farssin asiakaspalvelun kanssa. Lopulta päätin unohtaa koko korvauksen ja maksoin korjaukset itse. Tuli halvemmaksi kuin menettää hermot kolmannen kerran.
If auttaa, joo – lähinnä kasvattamaan paineita ja ärtymystä. Kun sattuu, sattuu myös asiointi.
– Kosteus, kyllästetty
Kokemukset.com 
Vastaa